keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Hyvääkin

Aurinko paistaa pilvien läpi. Vihreät verhot saavat osakseen valtavan määrän lämmittävää valoa, joka tuntuu polttavan verhoihin valonmentävän reiän. Järvellä on hassuja, tuulen luomia kuvioita. Minusta tuntuu hyvältä, sisällä kuplii.
Olen rakastunut. Tai olen ollut jo jonnin aikaa. Mutta tuntuu hyvältä nyt kirjoittaa ja sanoa se ääneen. Minulla on ihana poiccis!
Opiskelupaikka tuntuu omalta. Otin siis koulupaikan vastaan ja täällä nyt porskutellaan. Minulla on uusia ihmisiä, joille jutella. Nyt on sellainen olo, että josko sitä kuitenkin jossakin olisi jotain ideaakin. :)

Kaunista, ihanaa, mukavaa, pehmoista. Täydellistä ensivaikutelmahattara -oloa. Ken ei tahtoisi elää hattarapilvessä? En kyllä monia tiedä. Suosittelen jokaiselle tasaisella annostuksella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti